Monitieteisyys

Harri Melin

Harri Melin

Poikkitieteellisyys on päivän sana. Aikamme visaiset haasteet suorastaan huutavat poikkitieteellisiä ratkaisuja. Olemme tekemässä Tampereelle uutta yliopistoa. Yksi sen vahvuuksista on monitieteisyys. Tampereen yliopisto on jo nyt monitieteinen, mutta vuonna 2018 starttaava uusi yliopisto on sitä ihan toisessa laajuudessa.

Ei pelkästään visaiset haasteet vaan monet taloudelliset ja sosiaaliset innovaatiot ja innovaatioiden mahdollisuudet ovat sellaisia, että uuden tiedon tuottaminen edellyttää monitieteisyyttä ja perinteisten rajojen ja osaamisalueiden ylittämistä. Hyvä esimerkki tällaisesta on tekoäly tai teknologian sovellutukset palvelujen tuotantoon, mukaan lukien uuden sukupolven robotit tai monimutkaisten institutionaalisten järjestelmien, kuten hyvinvointivaltion, uudistaminen. Kaikissa näissä uudistaminen ja kehittäminen suorastaan vaatii monitieteistä lähestymistapaa ja perinteisten ajattelutapojen ylittämistä.

Tampereella on jo käynnissä kiinnostavaa monitieteistä tutkimusta ja kehittämistoimintaa. Uuden sukupolven robottiteknologian soveltaminen palvelujen tuotantoon – sekä julkisiin että kaupallisiin palveluihin – on yksi sellainen alue, jota tällä hetkellä haarukoidaan humanististen tieteiden, teknisten titeiden ja sosiaalitieteiden yhteisvoimin. Uuden sukupolven robotiikka, jonka ominaisuuksina ovat automaatio, muisti, oppiminen, konenäkö, liikkuminen ja ohjattavuus internetin kautta on sinällään alue, joka edellyttää monitieteisyyttä jo itse teknologian tutkimuksessa. Silloin kun kyse on teknologian soveltamisesta ihmisten arkipäivään ja erilaisiin hyvinvointipalveluihin, teknologian soveltaminen saa kokonaan uutta ihmiskasvoisuutta. Tämä tarkoittaa sosiaalista hyväksyttävyyttä, sosiaalista ja eettistä vastuuta sekä taloudellista kannattavuutta. Näin robotiikan kehittämistä ei enää voidakaan tehdä erillisesti teknologisena vaan integroidusti sosiaalisena ja eettisenä kysymyksenä. Tampereella tehdään tällaista tutkimusta yhdessä useamman korkeakoulun kanssa.

Monitieteisyys on saatava vahvasti mukaan myös opetukseen. Tänä syksynä käynnistyi  laajamittainen – uudessa portaalissa on mukana yli 800 opintojaksoa – ristiinopiskelu kolmen tamperelaisen korkeakoulun kesken. Se suo tekniikan opiskelijoille mahdollisuuden hyödyntää yliopistomme humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden tarjontaa. Meidän opiskelijamme voivat vastaavasti valita kursseja TTY:n tai TAMK:in tutkinto-ohjelmista. Tämän lukuvuoden aikana aloitetaan myös yhteisiä Tampere3-opetuspilotteja, joissa kaikissa poikkitieteisellä lähestymistavalla on keskeinen sija.

Tampereella monitieteisyys ei ole pelkkää puhetta. Me teemme sitä jo.

Harri Melin
Vararehtori

Vertaileva tutkimus

Harri Melin

Harri Melin

Osallistuin toukokuun alussa Kaunasissa International Social Survey Programme (ISSP) -vuosikokoukseen. Vertailevan yhteiskuntatutkimuksen ISSP-tutkimusohjelmassa on mukana 42 maata. Mukana ovat mm. Kiina, Intia, Filippiinit, Meksiko, USA ja monet  Euroopan maat. Vuosittain vaihtuvat tutkimusteemat käsittelevät esimerkiksi uskontoa, perhettä, työtä, eriarvoisuutta, valtion tehtäviä, identiteettejä, terveyttä jne. ISSP toimii niin, että mukana olevat maat kokoavat omilla resursseillaan kansalliset tutkimusaineistot. Sen jälkeen Saksan tietoarkisto muokkaa kaikille aineistoista kiinnostuneille tutkijoille, opiskelijoille tai vaikkapa politiikan tekijöille vapaasti ladattavan vertailuaineiston.

Vuosikokouksessa tehdään tutkijoiden yhteistyönä seuraavan vuoden kyselylomake.
Suomi on ollut mukana ISSP:n toiminnassa vuodesta 2000 lähtien. Meillä Tietoarkisto vastaa yhdessä Tilastokeskuksen kanssa Suomen aineistojen keruusta. Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva Tietoarkisto on tutkimuksen ja opetuksen valtakunnallinen palveluinfrastruktuuri. Se arkistoi ja välittää sähköisiä tutkimusaineistoja tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Kaikki palvelut ovat maksuttomia. Tietoarkisto tekee muutenkin hyvää työtä. Se edistää osaltaan tieteen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja olemassa olevan tiedon tehokasta tutkimuskäyttöä.

Yhtenä toimintonaan arkisto ylläpitää Aila-tietokantaa. Sieltä löytää Tietoarkistoon tallennetut tutkimusaineistot sekä niiden kattavat suomen- ja englanninkieliset kuvailutiedot. Ailassa on yli 1 200 aineistoa. Ailan käyttöönotto on lisännyt merkittävällä tavalla myös vertailevan tutkimuksen mahdollisuuksia ja vertailevan tutkimuksen tekemistä. Tämä näkyy kiinnostavalla tavalla myös meidän opinnäytetöissämme. Yhä useammassa gradussa on vertaileva tutkimusasetelma.

Itse tutkin tällä hetkellä työhyvinvoinnin eroja Suomessa ja Venäjällä. Omia, yhdessä venäläisten kollegojen kanssa keräämiämme aineistoja tukee hienolla tavalla ISSP:n vuoden 2015 aineisto. Se näet käsittelee työtä ja työhön suhtautumista.
Heti kun kevään kiireet helpottavat, aloitan Suomea ja Venäjää käsittelevät vertailuanalyysit tuoreella aineistolla. Saas nähdä mitä kaikkea sieltä löytyy.

Harri Melin
Vararehtori

Lukuvuosimaksut

Harri Melin

Harri Melin

Tampereen yliopisto ottaa käyttöön lukuvuosimaksut syksyllä 2017. Eduskunnan päätöksellä kaikkien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee periä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksua. Lukuvuosimaksuista on käyty vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan.

Puolestapuhujien mielestä maksut ovat osa koulutusvientiä ja ne tarjoavat korkeakoululuille uuden tavan rahoittaa toimintaansa. Maksut on nähty myös laadun mittarina, opiskelijoiden valinnat kertovat siitä, miten suomalainen koulutus asemoituu kansainvälisessä koulutuskilpailussa. Jotkut ovat korostaneet myös sitä, että suomalaisten veromarkat pitää kohdentaa nimenomaan suomalaisten nuorten koulutukseen.

Lukuvuosimaksujen vastustajat katsovat, että maksuttomuus on tärkeä arvo, josta meidän ei ole syytä luopua. Pelätään, että maksut merkitsevät ulkomaisten opiskelijoiden määrien romahtamista. Lisäksi monet uskovat, että seuraava askel on lukuvuosimaksut myös suomalaisille opiskelijoille.

Tampereen yliopisto valmistautuu lukuvuosimaksuihin. Asiaa pohtinut työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Osana työtään ryhmä on selvittänyt lukuvuosimaksuja muissa Pohjoismaissa. Norjassa lukuvuosimaksuja ei peritä. Tanskassa ja Ruotsissa korkeakoulutus on ollut maksullista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille noin viiden vuoden ajan. Molemmissa maissa maksut vaihtelevat ohjelmittain 10 000 – 16 000 euroon. Maksujen käyttöön ottamisen jälkeen hakijoiden määrä laski jyrkästi, mutta on vähitellen kasvanut. Eurooppalaisista maista Saksa on päättänyt luopua lukuvuosimaksuista.

Helsingin yliopisto on ilmoittanut, että sen maisteriohjelmien maksut vaihtelevat 10 000 ja 25 000 euron välillä. Tampereen teknillinen yliopisto aikoo periä 12 000 euron lukuvuosimaksuja. Työskentelynsä perusteella työryhmämme esittää Tampereen yliopiston englanninkielisissä maisteriohjelmissa perittäviksi lukuvuosimaksuiksi 8 000 – 12 000 euroa.

Eduskunta edellyttää, että korkeakoulut perustavat maksujen rinnalle stipendijärjestelmän. Stipendi voi tarkoittaa maksusta vapauttamista, lisäksi se voi kattaa myös elinkustannuksia. Yliopiston edun mukaista on mahdollisimman houkutteleva stipendijärjestelmä. Yliopisto valmistelee kahdenvälisiä stipendejä Kiinan ja Vietnamin kansallisten järjestelmien kanssa. Finland University -yhteistyön puitteista samaa työtä tehdään Indonesian kanssa. Oma stipendijärjestelmämme on tarkoitus saada kuntoon ennen kesää.

Lukuvuosimaksut tulevat. On tärkeää, että niiden käyttöönottoa seurataan ja niistä saadut kokemukset hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä. Tällä hetkellä meidän ulkomaalaisista opiskelijoista noin 80 prosenttia tulee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta. Olisi erinomaisen hienoa, jos myös vastaisuudessa voisimme kertoa, että Tampereen yliopiston tutkinto-ohjelmat houkuttelevat opiskelijoita ympäri maailmaa.

Harri Melin
Vararehtori

Viisikko

Harri Melin

Harri Melin

Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot solmivat 3.12.2015 strategisen yhteistyösopimuksen. Sopimuksen on tarkoitus lisätä yhdessä tekemistä ja mahdollistaa yliopistojen järkevä työnjako. Jyväskylän yliopisto päättää osallistumisestaan tähän yhteistyöhön tammikuun lopulla. Näin Suomen on syntymässä viiden monialayliopiston muodostama liittoutuma, jonka tavoitteena on rakentaa yhdessä uudenlainen toimintamalli varmistamaan ja vahvistamaan korkeatasoisen ja kustannustehokkaan tutkimuksen ja koulutuksen jatkumista eri puolilla Suomea.

Yhteistyön tavoitteena on siis kehittää yliopistojen välistä työnjakoa ja edistää yliopistojen profiloitumista. Yliopistot kehittävät muun muassa tutkimusinfrastruktuureja, innovaatiotoimintaa ja yhteistä koulutusta. Koulutuksen työnjaon selkeyttäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä UniFin rakenteellisen kehittämisen hankkeiden kanssa. Infrastruktuurien alueella yksi tärkeä yhteistyön kohde on yhteisen biopankin rakentaminen. Lisäksi yhteistä tekemistä on tarkoitus lisätä muun muassa sähköisten järjestelmien alalla.

Koulutuksessa yhteistyö tarkoittaa monia asioita. Yhtenä tavoitteena on yhteistutkintojen järjestäminen. Esimerkiksi oppiaineessa X opiskelija voi tehdä kandidaattiopintoja monessa yliopistossa, mutta maisteriopinnot järjestetään yhdessä. Oppimisympäristöjen uudistamisella on tärkeä sijansa. Uusien ratkaisujen avulla pystytään voittamaan maantieteelliset etäisyydet ja näin opiskelijoille tarjoutuu entistä monipuolisempia mahdollisuuksia joustaviin opintopolkuihin.  Jo nyt lääketieteessä on käytössä yhteisiä opetusresursseja, tällaista yhteistyötä on mahdollista lisätä muillakin tieteenaloilla.

Avainasemassa on yliopistojen fokusoituminen omille vahvuusaloilleen ja yliopistojen keskinäisen yhteistyön lisääminen. Yhteistyömallissa kunkin yliopiston vahvuudet ovat koko verkoston vahvuuksia ja yhteistyön avulla paikataan niitä aukkoja joita profiloitumisesta mahdollisesti seuraa.

Viiden yliopiston yhteistyö on tärkeä avaus. Opetusministeriö on jo vuosia patistellut yliopistoja sekä profiloitumiseen että yhteistyön tiivistämiseen. Maan hallituksen päätös leikata yliopistojen rahoitusta vaatii yliopistoilta selkeitä ja konkreettisia toimia. Yhteistyön kautta voidaan osaltaan turvata yliopistojen toimintaedellytyksiä. Yliopistojen keskinäiselle yhteistyölle on suorastaan huutava tilaus. On kuitenkin syytä muistaa, että Viisikko on vasta yhteisen polun alussa. Konkreettisia yhteistyön askeleita hahmotetaan rehtoreiden yhteisessä kokouksessa täällä Tampereella kuun lopussa.

Harri Melin
Vararehtori