Perintö

Liisa Laakso

Tampereen yliopistolla on ollut tärkeä osa suomalaisen demokratian ja hyvinvointivaltion rakentamisessa. Yliopisto perustettiin sisällissodan haavoille ja sen perustivat kansalaiset. Valtiollisen ja yhteiskunnallisen tutkimuksen ja valistuksen merkitystä nuorelle kansakunnalle ei voi yliarvioida. Oppilaitos, joka perustettiin Helsingin työläiskortteleihin Kallioon ja joka sittemmin muutti Suomen johtavaan teollisuuskaupunkiin Tampereelle, tarjosi ensimmäistä kertaa ei-ylioppilaille ja aikuisopiskelijoille mahdollisuuden suorittaa korkeakoulututkinnon. Sen merkitys sosiaalisen nousun ja tasa-arvon edistämisessä on vertaansa vailla.

Tänä vuonna 93 vuotta täyttäneen yliopiston tie on ollut pitkä ja valtavan kunniakas. Vuodesta 1925 alkaen olemme tuottaneet 32 469 alempaa tutkintoa, 39 781 ylempää tutkintoa, 1 552 lisensiaattia, 3 032 tohtoria, 3 148 erikoislääkäriä. Yhteensä tutkintotodistuksia on kirjoitettu 79 982 tutkinnosta. Luvut vielä kasvavat. Viimeiset todistukset nykyisen yliopiston toiminnan aikana suoritetuista tutkinnoista valmistuvat ensi vuoden alussa.

Nämä ovat valtavia lukuja. Lukuja suomalaisen hyvinvoinnin perustuksissa: virkamiehiä, journalisteja, opettajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, diplomaatteja, yrittäjiä, näyttelijöitä, taitelijoita, tutkijoita. Osaamista, joka yli sukupolvien on tuonut parempaa elämää sadoille tuhansille jopa miljoonille ihmisille.

Yliopistojen, niiden profiloitumisen ja rahoittamisen ympärillä kohkataan työelämärelevanssista, sidosryhmäyhteistyöstä ja vaikuttavuudesta, ja siitä visaisesta kysymystä, että miten näitä kaikkia tärkeitä asioita voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla mitata, arvioida ja tukea. Huolena on, että yliopistoissa tehdään hyödytöntä työtä ja turhaa tutkimusta ja annetaan turhaa opetusta. Huoli on aiheeton ja sitä selittää vain historiattomuus.

Tampereen yliopisto on koko olemassaolonsa ajan ollut vaikuttava yliopisto. Se on kehittänyt opetusta ja tutkimusta tiiviissä yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tutkijamme ovat asiantuntijoina, keksijöinä ja kriittisinä keskustelijoina päivittäin mukana toiminnassa, joka säteilee pitkälle yliopiston ulkopuolelle. Avoimilla tilaisuuksilla olemme aktiivisesti palvelleet laajaa yleisöä. Olemme tarjonneet mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Avointa yliopistoa, erikoistumis-, täydennys- ja tilauskoulutusta on kehitetty yhdessä yliopiston muun toiminnan kanssa. Näillä toimintatavoilla tullaan menestymään myös uudessa säätiöyliopistossa yhdessä teknillisen ja ammattikorkeakoulun kanssa.

Vaikka leijonalippu ei enää salkoon nouse, on säätiöyliopistonkin tehtävä palvella isänmaata. Sen perustoiminnot hoidetaan samalla rahoitusmallilla ja samoilla verotuloilla, osana samaa valtion taloutta kuin julkisoikeudellisenkin yliopiston. Tulevaisuus näyttää, mitä uutta säätiömuoto toimintaamme tuo. Kuinka aktiivisesti upea perustajajoukko käytännön työtä tukee? Tukea yliopisto nimittäin tarvitsee. Ilman voimavaroja ja yhteiskunnallista arvostusta se ei menesty. Kuinka perustajien ja yliopistoyhteisön yhteispeli sujuu yliopiston johtamisessa? Tähänkään ei ole valmiita vastauksia. Uusi yliopisto on monialaisempi ja suurempi kuin nykyiset säätiöyliopistot: Aalto ja kumppanimme teknillinen yliopisto, ja niin on myös sen perustajajoukko. Avoinna on myös niin sanotun duaalimallin tulevaisuus. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa säätelevät eri lait, mutta kun yliopisto omistaa ammattikorkeakoulun ja rajat ylittäviä opintopolkuja sujuvoitetaan, tulee yksi yhteinen lakikin järkeväksi. Tampereella sellaista ratkaisua kohtaan tuskin on ennakkoluuloja: molemmilla yliopistoillamme kun on korkeakoulutausta.

Yliopiston tekevät ihmiset: tutkijat, opettajat, opiskelijat, johtajat, tukihenkilöstö, asiantuntijat ja kumppanit. Yhdessä onnistutaan ja yhdessä parannetaan tekemistämme. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö yliopisto menestyisi myös jatkossa. Ahkeruus ja laadukas työ tutkimuksen, opetuksen ja sivistyksen puolesta kantaa eteenpäin. Yliopistossa tehtävän työn merkitystä ei edelleenkään voi yliarvioida.

Suuret kiitokset koko yliopistoyhteisölle ja yliopiston ystäville hienosta työstä ja tuesta näiden kolmen vuoden aikana, joina olen saanut johtaa tätä upeaa yliopistoa!

Onnea tulevaan! Ja rauhallista joulua!

Liisa Laakso
Rehtori

Yksi vastaus artikkeliin ”Perintö

  1. Lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä ja menestystä uusissa haasteissa.

    Yst.terv

    Antti Eskelinen

Vastaa

Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *