Rakenteellinen kehittäminen

Harri Melin

Harri Melin

Suomessa on 14 yliopistoa, 6 yliopistokeskusta, 24 ammattikorkeakoulua ja 13 tutkimuslaitosta. Jokaisessa maakunnassamme on yksi tai useampi korkeakoulu ja tutkimuslaitosten toimipisteitä. Jokseenkin perustellusti voi väittää, että järjestelmämme on pirstaleinen. Kansainvälisessä vertailussa Suomi kyllä panostaa varsin paljon tutkimukseen ja korkeakoulutukseen, mutta panokset hajoavat kohtuuttoman pieniksi murusiksi.

Tampereen yliopisto on nykyisen strategiakauden aikana uudistanut rakenteensa. Aiempien yli 40 tulosyksikön sijaan meillä on niitä enää 13. Enkä usko, että kovinkaan moni haikailee pienten ainelaitosten perään. Syksyllä tehty tutkimuksen ulkoinen arviointi peräänkuulutti meiltä nykyistä suurempia tutkimusryhmiä ja vahvoja avauksia monitieteiseen tutkimukseen.

Suomen Akatemia tukee lähivuosien aikana yliopistollista tutkimusta tarjoamalla rahoitusta yliopistojen valitsemien strategisten alojen vahvistamiseksi. Samalla Akatemia edellyttää, että yliopistot myös luopuvat jostakin, joka ei ole niiden omien strategisten valintojen keskiössä.

Unifi on puolestaan käynnistänyt viittä koulutusalaa käsittävän selvitystyön yliopistojen profiilien vahvistamiseksi ja keskinäisen työnjaon selkeyttämiseksi. Työryhmien tavoitteena on tämän lisäksi parantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua sekä luoda edellytyksiä resurssien tehokkaan käytön kannalta riittävän suurten keskittymien rakentamiseksi. Työryhmien on määrä saada selvityksensä valmiiksi vielä kevään kuluessa.

Keskustelu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjaosta käy vilkkaana. Tiede- ja innovaationeuvosto on esittänyt, että mahdollistettaisiin sellaiset alueelliset tai paikalliset kokeilut, joissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinto-, palvelu- ja opetustoimintoja yhdistetään samaan organisaatioon. Opetusministeri Krista Kiuru on äskeisessä lehtihaastattelussa tukenut tätä avausta.

Tampereen kolme korkeakoulua suunnittelevat keskinäisen yhteistyön radikaalia tiivistämistä. Vararehtoreiden työryhmän tehtävänä on toukokuun puoliväliin mennessä tuottaa ehdotus uuden tamperelaisen korkeakouluyhteisön profiilista, tutkimusalueista ja uusista, rajat ylittävistä tutkinto-ohjelmista.

Yliopistojen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut. Tutkimus ja korkeakoulutus ovat keskeisiä tekijöitä kansakuntien ja alueiden hyvinvoinnin rakentamisessa. Meiltä odotetaan paljon. Siksi on tärkeää, että niukat tieteen tekemisen resurssit allokoidaan mahdollisimman hyvin. Rakenteellisessa kehittämisessä on järkeä.

Harri Melin

Vararehtori

2 vastausta artikkeliin ”Rakenteellinen kehittäminen

  1. Mitä nuo viisi Unifin selvittelemää alaa ovat?

  2. Unifin selvitystyö kattaa lääketieteet, luonnontieteet, kielet, kauppatieteet ja yhteiskuntatieteet

Vastaa

Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *