Säätämisestä

Pertti Haapala

Pertti Haapala

Näin kesän lopulla täytyy myöntää, että Suuri Säätäjä piti lupauksensa ja onnistui melko hyvin ainakin ilmojen säätämisessä. Tosin kannattaa huomata, että vielä sataakin kunnolla. Nimittäin jos ei sada, Suomen järvistä loppuu vesi, ja sitä ei kai kukaan halua.

Toinen suuri säätäjä, valtiovalta, on pärjännyt huonommin. Lakien säätäminen on ollut jotenkin epäselvää ja epävarmaa. Esimerkiksi lastenlasteni eläkeikää säädetään loputtomasti – ikäänkuin ei tiedettäisi mitä ollaan säätämässä. Toisin oli alkuperäisessä sääty-yhteiskunnassa, jossa oli pysyvä järjestys (ordo) ja kullekin säädetty paikka. Eivät silloinkaan ihmiset paikallaan pysyneet, mutta heillä oli päässä selvä järjestys siitä, miten asioiden tulisi olla ja miten pääsee taivaaseen.

Säätämisen alemmalla tasolla puuhaavat erilaiset säätelijät. Esimerkiksi EU, keskuspankit ja ammattijärjestöt yrittävät säädellä toimeentulomme ehtoja. Sanon että yrittävät, koska säätely ei ota onnistuakseen. Näin on koska ei haluta laittaa ikäviä rajoja vaan asetellaan kannustimia, jotka ohjaavat ihmisiä ikäänkuin oikeaan suuntaan. Näin syntyy dynaamisia vaikutuksia kuten talouskasvu ja tutkimuksen tason nousu. Esimerkiksi pisteetön julkaisu alentaa huippujulkaisujen osuutta kaikista julkaisuista ja siten alentaa joukkoälykkyysosamäärää.

Säätämisen alin taso on tietenkin arkielämä tai hienommin sanottuna ubiikkisäätäminen. Varsinkin tamperelaiset ovat hyviä säätämään, sekä hyvässä että pahassa. Toisinaan kuulee sanottavan, että onpa hienosti säädetty, ja toisinaan, että lopeta jo se säätäminen. Niin tai näin, kyseessä on arjen hienoviritteisyys ja aste-eroilla leikkiminen. Tosi säätäjiä.

Olen kateellisena katsellut erästä liikettä yliopiston lähellä. Sen nimi on Vakio-Säätäjä. En ole mennyt kysymään mitä he tekevät, mutta nimi tuntuu jotenkin hienolta ja varmalta. Lupaavalta tuntuu myös juoru, jonka kuulin kesällä. Valtion korkean virkamiehen sanotaan sanoneen, että aina voidaan säätää lisää. Kysymys oli korkeakoulujen ”rakenteellisesta kehittämisestä”, siis niiden, joille yliopistolaissa vuonna 2010 säädettiin autonomia. Suomalaisilla oli 1800-luvulla ns. valtiollinen autonomia. Se tarkoitti, että paikalliset asukkaat saivat päättää omista asioistaan keisarin tahdon mukaisesti. Säädöskokoelma löytyy yliopiston kirjastosta.

Pertti Haapala
vararehtori

Yksi vastaus artikkeliin ”Säätämisestä

  1. Ah, sarkasmi kirkastaa harmaankin päivän, kiitos!

Vastaa

Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *