Terveisiä lukiosta

Tapasin viime viikolla tamperelaisten lukioiden rehtoreita. Minut oli kutsuttu kertomaan yliopistomme kuulumisia tilaisuuteen, jossa rehtorit pohtivat lukiokoulutuksen tulevaisuutta. Rehtorit tunsivat yliopistomme koulutusuudistuksen: tietoja he olivat saaneet ennen muuta omilta opoiltaan, jotka taas tekevät säännöllistä yhteistyötä opintopalveluidemme kanssa. Rehtorit pitivät laaja-alaisia kandidaattiohjelmia hyvänä uudistuksena. Heidän mukaansa suuri osa suoraan lukiosta yliopistoon siirtyvistä tietää kyllä, mille alalle he haluavat suuntautua. Kuitenkin näkemys siitä, mistä nimenomaisesta ohjelmasta halutaan valmistua, on monella vielä hakusessa.

Kerroin rehtoreille, että kannamme huolta lukioiden kielivalintojen yksipuolistumisesta ja opiskelijoiden kielitaidon rapautumisesta. Tässä asiassa kaikki olivat samaa mieltä. Nykyinen lukio tarjoaa opiskelijoille runsaasti mahdollisuuksia kieliopintoihin. Liian usein käy kuitenkin niin, että lukiolaiset ottavat lyhyen kurssin yhdestä kielestä, toisen kurssin toisesta kielestä ja kolmannen kolmannesta kielestä. Näin mitään kieltä ei opita kunnolla. Yliopistoissa tämä näkyy ruotsin ja saksan taitojen heikentymisenä.

Yliopistojen opiskelijavalinta on uudistumassa muutaman vuoden kuluttua. Opetusministeriön esitys on parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Toteutuessaan uudistus merkitsee, että noin puolet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista valitaan suoraan todistusten perusteella sellaisista hakijoista, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa. Rehtoreiden mielestä uudistus on hyvä. Samalla se panee lukiot pohtimaan hyvin tarkkaan omia painotuksiaan ja omaa opetusohjelmaansa. Millainen lukiokoulutus on kaikkein tehokkain väylä jatko-opintojen kannalta? Millaisia painotuksia lukiomme tarjoaa? Miten meitä oikein arvioidaan tämän uudistuksen jälkeen?

Olemme tottuneet siihen, että yliopistoissa eri tieteenalat käyvät jatkuvaa kamppailua kunnioituksesta ja resursseista. Tämä on osa tieteen arkea. Sama kamppailu tuntijaosta ja opetuksen resursoinnista on osa lukioidenkin arkea. Lukioiden tulevasta suunnasta on selvästi erilaisia kantoja, esimerkiksi kieltenopettajien näkemykset eroavat matemaattisten aineiden opettajien kannoista.

Minulta kysyttiin, millaisia opiskelijoita Tampereen yliopisto lukioilta odottaa. Vastasin, että toivomme uusien opiskelijoiden osaavan lukea ja kirjoittaa. Tällä tarkoitin, että he ovat uteliaita oppijoita, jotka osaavat hakea itsenäisesti uutta tietoa ja soveltaa lukemaansa akateemisen asiantuntijuuden kartuttamisessa.

Harri Melin
vararehtori

Yksi vastaus artikkeliin ”Terveisiä lukiosta

  1. Ansiokkaasti virkkilöity! Itse omalta kulmaltani lisäisin vielä, että toivoisin, että lukiossa perehdyttäisiin enemmän historiaan, niin Suomen, Euroopan (ml. Venäjän) kuin maailmankin: jos ei tiedä mistä olemme tulossa, on vaikea tietää minne pitäisi olla menossa.

Vastaa

Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *