Kirjastouutisia

Tampereen yliopistolla on kolme erillisyksikköä: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Kielikeskus ja Kirjasto. Erillisyksiköiden johtamisen tukena on neuvottelukunta, johon on koottu edustajia tieteenalayksiköistä ja ylioppilaskunnasta. Neuvottelukunta antaa osaltaan tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden palautetta Kirjaston ja tietopalvelujen toiminnasta. Samalla se toimii ”aloitelaatikkona”, nostaa esiin uusia ideoita toiminnan ja palveluiden kehittämiseksi.

Syksyn ensimmäisessä kokouksessaan Kirjaston neuvottelukunta keskusteli vuoden 2012 toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Nostan esiin kaksi vilkasta keskustelua herättänyttä asiaa rinnakkaistallennuksen ja e-aineistojen käytön opetuksessa.

Rinnakkaistallennus on käynnistynyt Tampereen yliopistossa. Rinnakkaistallennuksessa on lyhyesti sanottuna kyse oman ja kaikille avoimen julkaisuarkiston rakentamisesta. Arkisto mahdollistaa tuoreimman tutkimustiedon hyväksikäytön maksutta. Maksuttomuus ei koske vain meitä vaan myös vaikkapa namibialaista sosiaalityön opiskelijaa Namibiassa. Meitä on kehotettu tallentamaan tutkimusjulkaisujemme kopiot avoimeen arkistoon tämän vuoden alusta. Työ on käynnistynyt luvattoman laiskasti. Vaivaahan siitä on: Tutkijan pitää itse pyytää muilta tekijöiltä lupa yhteisjulkaisun rinnakkaistallentamiseen. Lisäksi hänen tulee varmistaa, että kustantaja sallii rinnakkaistallentamisen. Kirjasto tekee syksyn kuluessa tietoiskuja ja propagoi rinnakkaistallennuksen lisäämiseksi. Kyse on ihan mahdottoman tärkeästä asiasta. Aikalaisessa (14/2011) on pohdittu tätä asiaa tutkijan näkökulmasta.

Suomessa on hyvä yliopistokirjastolaitos. Kirjoja ei tarvitse ostaa. Opiskelijat saavat kurssikirjansa lainaksi varsin vaivattomasti ja vaikka joskus kirjaa joutuukin jonottomaan, sen viimein kuitenkin saa luettavaksi. Nyt ollaan ottamassa harppaus uuteen aikaan. Tänä vuonna kirjaston hankinnoista valtaosa oli e-aineistoja. Painettuja kirjoja ostettiin noin 200 000 eurolla ja e-aineistoja noin 1,5 miljoonalla eurolla. Muodonmuutos näkyy hyvin hitaasti kurssivaatimuksissa. Vuonna 2008 e-aineistojen osuus kurssikirjoista oli noin 6 % ja viime vuonna 10 %. Kirjaston tavoite on, että ensi vuonna e-aineistoja olisi jo 25 %. Oma visioni on vielä hurjempi. Kun yksiköissä tehdään nyt uusia tutkinto-ohjelmia, pitäisi oppimateriaaleista vähintäänkin puolet olla e-aineistoina.

Opiskelijat elävät jo e-aikaa. Heillä on läppärit ja tabletit joihin ladataan kirjoja artikkeleita, elokuvia ja mitä vaan. Kokonaisia kirjoja on hyvä lukea. Kirjatentti onkin yksi suomalaisen yliopiston kummallisuuksia. Sähköinen kurssikirja on olemassa. Samalla e-aineistot mahdollistavat vaikka mitä uusia keinoja osaamisen kartuttamiseksi. Tehdään tulevaisuus ja käytetään nykyistä enemmän e-aineistoja.

Harri Melin
vararehtori

3 vastausta artikkeliin ”Kirjastouutisia

  1. Hieno kirjoitus Harri ja olen samaa mieltä siitä, että e-kirjastoa tulisi hyödyntää huikeasti nykyistä enemmän.
    Tämä vaatii asennemuutosta, mutta muutosta on vaikea saada, jos kirjasto ei selkeästi selitä (opasta) muiden alojen spesialisteja orientoitumaan uudelleen. Kirjastoala on yhtä lailla spesiaaliala kuin lääke- ja aluetiede. Tätä tosiasiaa kirjaston spesialistit tulevat harvemmin ajatelleeksi ja he kuvittelevat että kaikilla yliopistolaisilla on kirjastoalan peruskoulutus, mutta näinhän ei missään tapauksessa ole.

    E-kirjastolla on kummallisuuksia, mutta yksi niistä pysyy yhä mysteerinä: miksi Tampereen yliopiston dosentille ei anneta oikeutta lainata vaikkapa Helsingin yliopiston e-kirjastosta. Tavallisia kirjojahan Tampereen dosentti saa lainata mielin määrin.

    Terveisin, Timo

  2. Vastaan mielelläni Timo Leisiön kommenttiin koskien vararehtori Melinin kirjastoa käsittelevää blogikirjoitusta. Leisiön kommentti nostaa esille tärkeitä asioita, ja niiden avaaminen on aiheellista.

    Kirjastotyö perustuu tosiaankin ihan omaan asiantuntemukseen, jota kirjasto mielellään myös jakaa. Olemme monien vuosien ajan korostaneet tiedonhankintataitojen/informaatiolukutaidon opetuksen tärkeyttä. Entiset tiedekunnat ottivat sen kuitenkin hyvin vaihtelevasti opinto-ohjelmiinsa. Laaja-alaisemmin se hyväksyttiin osaksi opetusta Kaupin kampuksella ja entisessä yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Humanistit katsoivat selviävänsä vähemmällä. Olemme toiveikkaita sen suhteen, että uusissa tutkinto-ohjelmissa tiedonhankintataitojen opetuksella on aiempaa vankempi asema. Tämä riippuu kuitenkin tieteenalayksiköistä. Informaatikkomme ovat halukkaita vierailemaan tieteenalayksiköiden OPSU-ryhmissä tämän asian tiimoilta ja ovat jo monissa vierailleetkin.

    Tiedämme, että e-maailmaan siirtyminen on haaste kaikille yliopistoympäristössä. Kirjasto on järjestänyt monien vuosien ajan keväisin tapaamisia entisten tiedekuntien, viime keväänä uusien tieteenalayksiköiden kanssa. Vakio teema näissä tapaamisissa on ollut e-aineistot. Viime keväänä uusien tieteenalayksiköiden johto otti hyvin myönteisesti vastaan kirjaston kutsun tapaamiseen ja e-aineistoista keskusteltiin vilkkaasti. Aiempina vuosina eri tiedekuntien välillä oli suuria eroja sen suhteen, miten tärkeänä ne pitivät tapaamista kirjaston kanssa.

    E-aineistoilla tullee olemaan aiempaa suurempi osuus oppimateriaalina uusissa kurssivaatimuksissa. Hankintaosastomme on valmistanut ja lähettänyt tieteenalayksiköille esitteen siitä, miten e-aineistoja voi valita oppimateriaaliksi. Hankintaosastomme informaatikko on myös tänä syksynä vieraillut jo monissa tieteenalayksiköissä opastamassa e-aineistojen käytöstä ja jatkaa mielellään näitä vierailuja muihinkin tieteenalayksiköihin.

    E-aineistoina on saatavilla sekä kaikkien verkossa vapaasti käytettävissä olevia aineistoja (open access –aineistot) että lisensoituja aineistoja. Lisensoidut aineistot hankitaan kustannussyistä aina tietylle organisaatiolle ja siksi käyttöoikeus rajoittuu oman organisaation, tässä tapauksessa yliopiston IP-avaruuteen. Oman yliopiston hankkimia e-aineistoja voi käyttää oman yliopiston peruspalvelutunnuksella, joiden jakelusta vastaa ko. yliopiston tietohallinto. Monissa yliopistoissa myös dosentit ovat saaneet peruspalvelutunnuksia käyttöönsä, joten Helsingin yliopiston dosenttien kannattaa kysyä Helsingin yliopiston peruspalvelutunnusta Helsingin yliopistosta.

    Tutkinto-ohjelmiin sisältyvän tiedonhankintataitojen opetuksen lisäksi kirjasto järjestää erilaisia kaikille avoimia tietoisku- ja e-aineistojen koulutustilaisuuksia, esim. opetusta Nelli-tiedonhakuportaalista ja Refwork-viitteiden hallintaohjelmasta. Niistä tiedotetaan ja niihin voi ilmoittautua kirjaston kotisivujen kautta http://www.uta.fi/kirjasto/koulutukset.html . Kirjaston tarjoamaa Tilaa informaatikko –palvelua http://www.uta.fi/kirjasto/palvelut/tilaainformaatikko.html voivat hyödyntää sekä yksittäiset tutkijat että tutkimusryhmät saadakseen apua tiedonhankintaan e-ympäristössä.

    Siirtyminen tiedonvälityksessä painetusta maailmasta elektroniseen maailmaan on ollut ehkä suurin muutos tieteellisen tiedon välityksessä sitten kirjapainotaidon keksimisen jälkeen. On ymmärrettävää, että tällainen muutos vaatii paljon oppimista. Kirjastossa on hieno henkilökunta, joka on nopeasti oppinut uuden toimintaympäristön ja on valmis myös kaikin tavoin auttamaan ja tukemaan koko yliopistoa tässä muutoksessa.

    Mirja Iivonen

  3. Päivitysilmoitus: E-kirjat – vaihtoehtoja painetuille kirjoille | Suomen yliopistokirjastojen neuvoston blogi

Vastaa

Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *