Tieteen suurvalta

Sata vuotta sitten Suomessa ajateltiin ja koulussa opetettiin, että koska olemme pieni kansa, voimme kilpailla maailman sivistyskansojen joukossa vain henkisellä alalla. Kaikki eivät olleet samaa mieltä. Taloustieteilijä O. K. Kilpi piti ajatusta järkyttävänä. Hänen mukaansa sivistyneistölle ehkä riitti, että meillä on ”maailman suurimmat loitsukokoelmat”, mutta todellinen yhteiskuntakehitys edellytti ”kapitalismin henkeä”, joka taas näytti Suomesta puuttuvan. Kirjoituksessaan Suomalaisen kansanluonteen taipuvaisuus nykyaikaiseen kapitalismiin ja industrialismiin (Aika 1915) Kilpi laski suomalaisten tulevaisuuden teollisuuden, kaupan, rahan, luonnontieteiden ja avoimmuuden varaan. Malli löytyi muista pohjoismaista, Saksasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista.

Sata vuotta myöhemmin Suomi on yksi maailman rikkaimmista ja teknisesti edistyneimmistä maista – edellä mainittujen seurassa. Tästä voimme kiittää paitsi laajaa koulutusta myös talouden globalisaatiota, josta suomalaiset ovat hyötyneet sekä sata vuotta sitten että nyt. Jo 1900-luvun alussa Suomen talous kansainvälistyi nopeasti, täällä oltiin hyvin selvillä muun maailman tieteestä ja uutta tekniikkaa omaksuttiin nopeasti. Lyhyessä ajassa lähes 300 000 ihmistä muutti Amerikkaan ja yhtä moni kotimaisiin kaupunkeihin. Se oli ensimmäisen globalisaation aikaa, jolloin kaikki alkoi liikkua, jopa kuvat. Suomessa oli 1910-luvulla enemmän elokuvateattereita kuin nykyään – ja yksi yliopisto. Kansa olikin juroa, hidasta ja liikkumatonta vain Topeliuksen Maamme kirjassa, jota koulussa luettiin.

Tänä päivänä Suomessa on asukasta kohti enemmän tutkijoita kuin missään muualla. Jos tutkimukseen sijoitettu raha ja tuotokset lasketaan asukasta kohti, maailman johtavia tiedemaita ovat (tietenkin) Ruotsi ja Sveitsi – ja Suomi. Lisäksi suomalaiset päiväkotilapset saavat tieteellisen kasvatuksen, peruskoululaiset ovat maailman tietävimpiä ja ylioppilaita tulee niin paljon, että yliopistot loppuvat kesken. Kuka olisi tätä uskonut sata vuotta sitten, kun vanhempia piti pakottaa laittamaan lapsensa kouluun.

Harmi, että väkilukumme ei ole kasvanut samassa vauhdissa kuin talous ja tiede. Jo 50 miljoonalla asukkaalla olisimme tällä tehokkuudella tieteen suurvalta myös absoluuttisin luvuin. Nyt Suomessa asuu vain yksi prosentti maailman tutkijoista ja Tampereella yksi promille. Mutta ilmaan se pienikin hyppää ja kiinalainen sananlasku kannustaa: suuret asiat on tehty pienistä asioista. Se mikä on maailmassa vähän, on Suomessa paljon ja meille kaikki.

Pertti Haapala
vararehtori

Vastaa

Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *