Universität Tampere

Ihmiskunnan ”johtavat aatteet” (Yrjö Koskinen) ovat tulleet Suomeen Saksasta – ja miksei myös kapitalismi ja nykyaikainen tiede yleensä. Maamme-laulun sävelsi berliiniläinen maahanmuuttaja Fredrik Pacius ja Tampereen musiikkielämän laittoi alkuun samasta maasta tullut Ernst Schnéevoigt. Helsingin keskustan ja Tampereen vanhan kirkon kellotapulin piirsi berliiniläinen Carl Ludwig Engel. Suomen yliopistolaitos rakennettiin saksalaisen Wilhelm v. Humboldtin sivistysyliopiston idean mukaisesti. Saksa oli 1800-luvulla kansainvälisin tieteen kieli. Venäjän tiedeakatemiassa työskennelleet suomalaiset julkaisivat saksaksi. Tampereella taas saksa oli suurimman työnantajan, Finlaysonin puuvillatehtaan, virallinen kieli. Omistajat olivat Venäjältä muuttaneita saksalaisia, tietysti. Heistä ja muista saksalaisista kerrotaan Harry Lönnrothin toimittamassa kirjassa Tampere kieliyhteisönä (SKS 2009).

Modernin yhteiskunnan mukana syntyi ns. yhteiskunnallinen kysymys ja sitä ratkaisemaan yhteiskuntatiede. Sekin tuli Suomeen Saksasta. Mainittu professori Koskinen oli perustamassa 1882 Kansantaloudellista yhdistystä, jonka mallina oli Verein für Sozialpolitik. Suomalaiset yliopistomiehet eivät olleet kuulleet Karl Marxista, mutta he tunsivat Gustav Schmollerin, Adolf Wagnerin, Werner Sombartin ja Max Weberin. Schmollerin suurteoksen, Die Soziale Frage, viimeinen osa julkaistiin suomeksi vuonna 1920 nimellä Luokkataistelut ennen ja nyt. Ohjelmana oli yhteiskunnan luokkaerojen tasoittaminen. Kirjan painoi Edistyspuolue, jonka johtajasta K.J. Ståhlbergista oli juuri tullut maan ensimmäinen presidentti.

Yhteiskunnallisen sovun asialla olivat myös ne sivistyneet kansalaiset, jotka ennen sisällissotaa olivat perustamassa kansalaiskorkeakoulua, joka antaisi eväitä yhteiskunnallisten asioiden hoitoon muillekin kuin ylioppilaille, eli alempien kansanluokkien lapsille. Tammikuussa 1918 aloitettiin kansalaiskeräys koulun perustamiseksi. Hanke jäi kapinan ja sodan jalkoihin, mutta toteutui sittemmin, kun Helsinkiin perustettiin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu. Sen tavoite, tieteellinen pohja ja keskeiset henkilöt olivat saksalaisen katederisosialismin perillisiä ja jatkajia. Vuonna 1960 YKK:n henki ja tehtävä siirtyivät Tampereelle. Sanoma on kiveen hakattuna Väinö Voionmaan patsaassa yliopistomme pihassa. Hänkin oli kerran nuori ja kävi Berliinissä innostumassa Karl Lamprechtin ”kansan” historiasta. Itse innostuin opiskelijana paitsi Voionmaan töistä myös saksalaisesta sosiaalihistoriasta, jolla oli upea nimi: Gesellschaftsgeschichte – yhteiskuntahistoria.

Entä tänään? Vaikka saksan kielen osaaminen on romahtanut, saksalaiset opiskelijat tulevat mielellään Tampereelle ja ihmettelevät suomalaista luokkasopua, jonka idean suomalaiset toivat Saksasta. Toivottavasti eivät pety.

Seuraava osa: Tampereen amerikkalainen yliopisto

Pertti Haapala
Vararehtori

Yksi vastaus artikkeliin ”Universität Tampere

  1. Pertti Haapalan juttu on ihan hyvä, mutta yksi asia tuli mieleeni sen luettuani. Olen samaa mieltä kansainvälistymisen suhteen. Muistan kun aikoinaan oltiin huolestuneita siitä saadaanko Tampereelle ulkomaalaisia opiskelijoita. Loppujen lopuksi siinä ollaan onnistuttu ilmeisesti aika hyvin. Kansainvälistymisen esteenä näyttää kuitenkin olevan Tampereen yliopiston opiskelijoiden suhteellisen vähäinen halu lähteä opiskelemaan ulkomaille. Näin muistan ainakin jostain lukeneeni. Jos olen väärässä, niin hyvä on. Kansainvälistymisen kannalta on joka tapauksessa vähintään yhtä tärkeää ulkomaalaisten saamisen rinnalla se, että tamperelaiset opiskelijat lähtevät ulkomaille ja saavat sieltä pohjaa toimia kansainvälisesti. Aikaisemmin tällaisia mahdollisuuksia ei ollut tarjolla. Muistan omalta kohdaltani kun pyrin jonnekin ulkomaille aktiivisesti. Eräs englanninkielen opettaja jopa hankki meille työpaikat Englannista (jotain vaatimatonta palveluhommaa), mutta asia tyssäsi siihen, että emnme saaneet työlupaa. Lähdin sitten yksin peukalokyydillä Englantiin, Skotlantiin, Irlantiin ja Keski-Eurooppaan. Nykyisiä opiskelijoita pitäisi patistaa ja tukea enemmän kansainvälisyyteen ihan käytännössä.

Vastaa

Ota kantaa! Pysy kuitenkin asiassa ja muista hyvät tavat. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *