Näinä aikoina

    Pertti Haapala

    Pertti Haapala

    Näinä aikoina ei uskalla sanoa mitään. Joku lukee sen kuitenkin väärin ja sitten täytyy selittää, että oikeastaan en tarkoittanut, että lukija on tyhmä. Jos valittaa ilmoista, perspektiivi on vääristynyt, koska pitäisi ottaa huomioon mikä on yleensä kohtuullista. Jos valittaa valtion asioista, on oikeassa tai väärässä, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Jos sekaantuu korkeakoulupolitiikkaan, ensimmäinen vastaantulija huomauttaa, että oletko ottanut huomioon mitä siitä voi jollekin seurata. Pakko myöntää: en tullut ajatelleeksi.

    Koska ajat ovat näin ahtaat, en kerro mitä pitäisi tehdä, vaan mitä tapahtuu joka tapauksessa. Esimerkiksi:

    Kun maan talous ei kasva lähivuosina, ei ole uutta jaettavaa. Siis elintaso laskee. Ainoa mahdollisuus rikastua on uudelleenjako: ota naapurilta, työkaverilta tai sukulaiselta. Perheen sisällä ei kannata käydä tulonjakotaistelua, ellei aio erota voittajana.

    Kun valtion ja kuntien verotulot eivät kasva, eikä soteuudistus tuo miljardisäästöjä, julkiset menot pienenevät. Se joka käyttää julkisia palveluita, käy koulua, joutuu sairaalaan tai odottaa lumiauraa, huomaa palvelun uupuvan. Ainoa mahdollisuus estää tämä olisi alentaa palkkoja tai pidentää työaikaa. Koska omaa oksaa ei kannata sahata, katseet kääntyvät naapuriin, työkaveriin, sukulaiseen – tai johonkin tuntemattomaan, vaikkapa jonkun kehitysmaan kansalaiseen.

    Kun yliopistojen valtionapu pienenee, yliopistojen toiminta supistuu. Ainoa mahdollisuus estää tämä olisi alentaa palkkoja tai pidentää työaikaa. Koska emme sentään kustanna muiden aiheuttamia ongelmia, ainoa mahdollisuus on säästää muualta, joltakin tarpeettomalta sektorilta. Kaikki tilastot kertovat, että koulutus kannattaa – vaikka ei ehkä sitä millä hinnalla.

    Kaikkiin ongelmiin on yleensä useampia ratkaisuja. Maan hallitus on ehdottanut tuottavuusloikkaa. Jos olemme viisi prosenttia ahkerampia kuin nyt, tuotantomme eli touhuamisen määrä kasvaa viisi prosenttia plus dynaamiset vaikutukset päälle. Se on huikea luku eikä maksa mitään! Loogista. Koska asia ei voi olla näin yksinkertainen, ei kannata hätäillä vaan odottaa ja katsoa mitä tapahtuu. Sitten tiedämme mitä olisi pitänyt tehdä. Viisasta.

    Oikeastaan minun piti kirjoittaa ensimmäisestä maailmansodasta ja Gallipolin kuuluisasta taistelusta. Juuri sata vuotta sitten australialaiset joukot tekivät sankarillisen maihinnousuyrityksen Turkkiin. Miksi? En minä tiedä. On ollut varmaan ahtaat ajat.

    Pertti Haapala
    vararehtori

      2 vastausta artikkeliin ”Näinä aikoina

      1. Aivan, koko keskustelu on mennyt absurdiksi.

        Alkuperäinen 5% tuottavuushyppy (tuottavuus on edelleen käsittääkseni yksinkertaisesti tuotos/panos) on nyt kääntynyt 5% kustannussäästöksi pääosin julkisen sektorin työkustannuksissa.
        Hoitajan, palomiehen tai lehtorin palkanalennus/tuntien lisäys ei kovin äkkiä heijastu kv. kilpailukykyyn tai muihin tavoiteltaviin vaikutuksiin. Työnantajataholle suunnattu helpotus esim. työn sivukustannuksissa ei takaa sitä, että ”säästöt” käytetään oikeisiin kohteisiin.
        Taas yliopistovinkkelistä katsellen Tekesin rahoitusvaran ja yliopistobudjettien leikkaus eivät myöskään nosta kv. osaamista ja innovaatiotasoja.
        Eli pitäisikö nyt kiihdyttää ”anastamista” naapurilta eli toiselta korkeakoululta, tieteenalayksiköltä, -tutkimuskeskukselta tai jopa tutkimusryhmältä?

      2. Palkkojen lasku vs työajan pidentäminen?
        Yliopistossa tai tuotantolaitoksessa palkkojen laskulla on samat vaikutukset. Sen sijaan työajan pidentäminen on eri asia. Jos jossakin yrityksessä työntekijä valmistaa 50 tavaraa tunnissa, niin työviikon pidentäminen tunnilla lisää tuotosta 50 tavaralla. Henkisen työn tekijältä ei ole odotettavissa ihan yhtä suuria tuloksia. Jo nyt tuntuu siltä, ettei tuottavuus meillä ainakaan kasva iltapäivään saavuttaessa. Ei väsyneenä jaksa olla niin luova kuin virkeänä. Vai odotetaanko että päivän pidennyksellä tutkija saavuttaa parhaat ideansa? Tai suunnittelija ennenkuulumattomat ahaa-elämyksensä?

      Kommentoi

      Speak out! However, stick to the point and remember good manners. Comments will be reviewed before they get published.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

      Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *