Kesä

    Harri Melin

    Harri Melin

    Tuoreelta valtiovarainministeriltä Alexander Stubbilta karkasi sammakko, kun hän tokaisi uuden hallituksen tiedotustilaisuudessa, että professoreita on tähän asti motivoinut työssään lähinnä kolme asiaa: kesä-, heinä- ja elokuu. Hänen mukaansa tämä ei vastedes enää päde, hallitus näet tuo yliopistoihin kesälukukauden. Tämän ajatustavan mukaan yliopistoissa tehdään töitä korkeintaan yhdeksänä kuukautena ja kesällä otetaan rennosti.

    Kesälukukausi ei ole uuden hallituksen keksintö. Kesälukukauden avulla on ratkottu melkein kaikkia yliopistokoulutuksen pulmia jo 1960-luvulta lähtien. Etenkin vaikeina taloudellisina aikoina kesälukukauden nähdään jouduttavan ratkaisevalla tavalla opiskelijoiden valmistumista, tarjoavan mielekästä tekemistä niille opiskelijoille, jotka ei ole kesätyötä, pitävän yliopistojen tilat tehokkaassa käytössä ja varmistavan, että yliopistoissakin tehdään työtä ympäri vuoden.

    Kesälukukausi on jo olemassa. Tampereen yliopistossa on ollut vuosia käytössä sähköinen tenttijärjestelmä, joka mahdollistaa opiskelijoille ympärivuotisen opiskelun. Kesäyliopisto on tarjonnut vuosikymmeniä laajan kirjon opintojaksoja. Lisäksi Kielikeskus järjestää kesän aikana muutamia kursseja. Tämä kesänä käynnistyy myös Tampereen yliopiston oma kesäkoulu, jossa on mahdollisuus suorittaa kursseja useista tutkinto-ohjelmista. Lisäksi opiskelijat voivat sopia joustavasti myös erilaisista esseetehtävistä.

    Puolustan jyrkästi sitä, että yliopiston opettajilla on vuoden aikana vähintään yksi pidempi jakso, jolloin he voivat keskittyä lukemiseen ja oman tutkimuksen tekemiseen. Tällä hetkellä kesäkuukaudet ovat yhtä kuin opettajien tutkimuskausi. Vaikka opetuksen osuus vuosityöajasta ei monella olekaan kohtuuton, on tutkimukseen keskittyminen lukukausien aikana haasteellista. Kirjoittaminen on hidasta ja vaatii pitkäjänteistä keskittymistä. Syvällinen perehtyminen tutkimuskirjallisuuteen vaatii rauhallista aikaa. Tämä ei kaikille onnistu syksyn, kevään ja talven tohinoissa. Kesä tarjoaa mahdollisuuden kaikkeen tähän.

    Puolustan myös luovaa laiskuutta. Yliopistoissa pitää olla aikaa ajatella. Pitää olla aikaa olla jouten ja pohdiskella. Olen myös sitä mieltä, että yliopistojen opettajat ja tutkijat tarvitsevat kesälomaa. Kenenkään etu ei ole se, että emme huolehtisi tarpeellisesta palautumisesta vaan ajaisimme itsemme piippuun.

    Eläköön kesä-, heinä- ja elokuu, eläköön kesä, silloin tehdään töitä ja ladataan akkuja. Hyvää kesää!

    Harri Melin
    Vararehtori

      4 vastausta artikkeliin ”Kesä

      1. Ytimekäs kirjoitus jonka kanssa en voi olla muuta kuin täysin samaa mieltä. Tieteellinen työ on ihana asia, samoin kiireettömyys ja rentoutuminen. Kesällä tämä kaikki on mahdollista.

      2. Jo on aikoihin eletty!
        Tutkijat ovat kautta aikojen olleet intohimoisia raatajia.
        Jarruja pitäisi suositella, ei lisää paineita,
        kommentoi Tampereen yliopiston kasvatti vm. 1962

      3. Yes, töissä ollaan nytkin Lancasterin yliopistossa, menee vielä yli juhannuksenkin 🙂

      4. tähän sopisi kumpikin malli: ilman toiminta olisi helpompi suunnitella yliopistolle, mutta kesälukukauden kanssa oppilaat saisivat valita joustavammin haluamansa työstä ja vähemmästä opiskelusta vai enemmästä opiskelusta, sekä jälkimmäinen malli olisi niin kuin sanottu vaikea suunnitella.

        Mielestäni;;; kesälukukauden voisi ehkä ottaa käyttöön, sekä itsenäistää oppilaan opiskelua, siten aikakausittainen opettamisvaativuus pienenisi summattuna kaikki opettamistunnit sekä opettamiseen vaativat tehtävät jaettuna yliopistojen opetushenkilöstöllä. näin myös voisi saada lisää ehkä opettajia tutkijoista, kun tilanne muuttuisi. Aina kun tilanne muuttuu, tilannetekijä muuttuu, miksei myös muut muutu silloin.

        kun opettamisvaativuus pienenisi, niin silloin voisi saman kurssin pitää useammin kuin nyt, koska jotkut oppilaat olisivat töissä saamassa työkokemusta ja samat kurssit voisi luennoida vähemmällä vaivalla ja siksi useammin.

        Näin tehden, kaikki oppilaat saisivat halutessaan työkokemusta kesällä ja myös saisivat valita useammasta määrästä kursseista, joihin tarttisi vähemmän resursseja, omat kurssinsa. tietenkin uusi systeemi olisi vaikeampi suunnitella. Siten sekä vanhalla ja uudella mallilla olisi omat puolensa.

        kokonaisvaltaisesti kannattaa ottaa, siksi sanon tähän, että kirjoittaminen on puhumisväittelyä parempaa, siinä ehtii miettiä enemmän (lue mm. pitkäjänteisemmin). itsekirjoittaminen on kivointa tieteessä, koska se on itsenäisempää. kaikessa tieteessä itsenäisyys on hauskinta. Oma oivaltaminen on kivaa ja siitä oppii eniten. (lue ehkä vain matematiikan kohdalla, koska matikka on kaikista tieteistä eniten itsensä päälle rakentuvaa.)

      Kommentoi

      Speak out! However, stick to the point and remember good manners. Comments will be reviewed before they get published.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

      Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *