Jäittenlähtö

    Pertti Haapala

    Pertti Haapala

    Edellinen Krimin sota vuosina 1853-1856 oli ensimmäinen ns. mediasota. Telegraafin avulla voitiin hetkessä tiedottaa mitä jossakin kaukana tapahtui – tai väitettiin tapahtuneen tai luultiin tapahtuneen. Kovin paljoa ei tiedetty, mutta ennakkoluulo korvasi informaatiovajeen. Venäjä halusi suojella kristittyjä rajojensa takana. Tässä pyhässä tarkoituksessa Nikolai I päätti siirtää rajaa ja miehitti nykyisen Romanian alueen. Pian olivat Ranskan ja Englannin armeijat piirittämässä Sevastopolia, joka antautui syksyllä 1855.

    Samaan aikaan Suomessa: kesällä 1854 Britannian laivasto hyökkäili Suomen rannoille ja kävi pommittamassa Viaporia, mitä helsinkiläiset saivat katsella kantakaupungin kallioilta. Moniaalla toivottiin, että suomalaiset yhtyisivät sotaan ja vapauttaisivat itsensä. Mutta halukkaita ei löytynyt: maalaiset eivät tienneet mitä oli menossa, rannikon porvareita sota kiukutti ja yläluokka oli jo sitonut itsensä keisarillisiin etuoikeuksiin – mukaanlukien hieno ura Venäjän armeijassa. Ainoa kapinan toivo olivat opiskelijat, mutta hekin sulivat kun Nikolai I teki ikimuistoisen vierailun Helsinkiin: ”ensimmäiset vapaaehtoiset” ilmoittautuivat suoraan keisarille. Heidät oli hommannut paikalle tarmokas ministerivaltiosihteeri, kreivi Alexander Armfelt.

    Nuoren sivistyneistön kannan sotaan määritteli julkisuudessa Zacharias Topelius runossaan Ensimmäinen veripisara. Pettymys Englannin rosvopolitiikkaan oli suuri. Nämä hyökkäsivät kristikunnan vilja-aittaan, Ukrainaan, ja Suomeen. Se oli liikaa: ”Sotkuinen politiikka, Muhammed, Eurooppa ne unohtuvat nyt, kun on Suomi mukana!” Tämä huomattiin ja samalla keisarin matkalla Topelius nimitettiin Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston historian professoriksi. Tästä hän sai kantaa ikävää luopion taakkaa, tietenkin, mutta pian arvostus palasi kun idea kirkastui. Idea oli se, että opiskelijat lauloivat keisarille Vårt land. Isänmaa oli se mitä oli jalkojen alla ja se kieli jota tavailtiin.

    Huhtikuun lopussa 1856 Topelius kirjoitti runon Jäidenlähtö Oulujoesta, joka kuvaa kansakunnan kevättä sodan loputtua ja keisarin vaihduttua: ”Nyt tiedät, vaikka virran peittää hanki,
 vain hetken aaltosi voi olla vanki.” Tämä ei ollut uhoa, vaan juuri sitä järkeä, jonka sanotaan talvella jäätyvän.

    Lopuksi on pakko kertoa, mitä tapahtui samaan aikaan Ruotsissa: Siellä julkaistiin sarjakuva (!), jossa Tuutinkin perhe tekee hupimatkan Ahvenanmaalle sotaa katsomaan. Isäntänä ovat Duke of Wellingtonin kapteeni Krogi ja luutnantti Naukku – ja meno sen mukaista. Siis hauskaa.

    Pertti Haapala
    vararehtori

      Kommentoi

      Speak out! However, stick to the point and remember good manners. Comments will be reviewed before they get published.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

      Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *