Japanilainen juttu

    Harri Melin

    Harri Melin

    Osallistuin helmikuun lopussa Kiotossa järjestettyyn kansainväliseen kongressiin, joka käsitteli insinöörejä. Kyse oli Doshisha yliopiston koordinoiman vertailututkimuksen ensimmäisiä tuloksia ihmetelleestä tilaisuudesta. Mukana oli projektin tutkijoita Japanista, Kiinasta, Ranskasta, Unkarista, Saksasta ja Suomesta. Tutkimusta rahoittavat säätiöt joiden taustalla on sellaisia yrityksiä kuin Mitsubishi, Toshiba ja Toyota. Tutkimuksessa puolestaan koetetaan selvittää insinöörien asemaa, innovatiivisuutta ja työn kokonaisuutta.

    Japani on kärsinyt pitkään hitaasta taloudellisesta kasvusta. Selityksiä on monia. Modernisoituminen on ollut rajua. Maa ikääntyy nopeasti. Yksin elävien määrä kasvaa, ja perheiden koko pienenee. Perinteisten sosiaalisten verkostojen (suku, työyhteisö) merkitys vähentyy ihmisten arjessa. Nuorten sukupolvien suhde työhön on muuttunut, pitkät työviikot eivät enää viehätä kaikkia. Japanissa on edelleen hyvin vähän siirtolaisia. Lisäksi yhtenä mahdollisena hitaan kasvun selityksenä on pohdittu sitä, että mahtaisiko kaikki johtua insinöörien luovuuden huonontumisesta.

    Japanilaiset akateemiset työmarkkinat poikkeavat monella tapaa suomalaisista. Meillä korostetaan hyvin paljon koulutusalaa ja alan sisällä vielä oppiainetta. Asiantuntijuutta rakennetaan monesti sangen kapean ammatillisen identiteetin varaan. Japanissa ei koulutusalalla ole kovin suurta merkitystä. Olennaista on, mistä yliopistosta valmistutaan, ja missä yrityksessä on oltu opintojen aikana harjoittelussa. Humanistinen koulutus voi johtaa teknologiajohtajaksi tai insinöörikoulutus henkilöstöhallintoon. Lisäksi nuoren asiantuntijan sosiaalisilla suhteilla on paljon suuri merkitys työnhaussa. Japanilaiset opiskelijat opiskelevat hyvin tehokkaasti. Jos halutaan hyvä työpaikka, tutkinto suoritetaan määräajassa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että opiskelijat käyvät hyvin harvoin kansainvälisessä vaihdossa.

    Japanialaisia huolettaa se, että kansainvälisessä kilpailussa maan teollisuus on menettänyt asemiaan, ja monen mielestä muutos näyttää pysyvältä. Tästä näkökulmasta Suomea pidetään erittäin kiinnostavana tapauksena. Meillä yhdistyvät kansainvälisesti poikkeuksellisen tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä kansainvälisesti poikkeukselliseen innovaatiojärjestelmään tavalla, joka on tuottanut kovia näyttöjä. Suomessa kiinnostaa myös yliopistojen ja yritysten keskinäinen verkottuminen tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä. Lisäksi japanilaisia ihmetyttää suomalaisten työpaikkojen matalat hierarkkiset rakenteet ja se, että työhyvinvointia pidetään yrityksen tuottavuuden kannalta tärkeänä ja panostamisen arvoisena juttuna.

    Harri Melin
    vararehtori

      2 vastausta artikkeliin ”Japanilainen juttu

      1. ”Humanistinen koulutus voi johtaa teknologiajohtajaksi tai insinöörikoulutus henkilöstöhallintoon.”

        Eräiden insinöörialojen (esim. tuotantotalous ja tietojohtaminen) opintoihin kuuluu Suomessakin sisäänrakennettuna aika laajat henkilöstöjohtamisopinnot, joten insinöörikoulutuksella moni päätyy Suomessakin henkilöstöhallintoon. Vastaavasti teknologiajohtajina toimivilla Suomessakin aika monella on koulutustaustanaan esimerkiksi kauppatieteiden opinnot tai juristin koulutus, jotka voivat olla ihan olennaisia teknologiaoikeuksien hallinnan tai teknologian kaupallistamiseen liittyvien kysymysten kannalta niissä yrityksissä, joissa jompi kumpi on teknologiajohtamisessa keskiössä.

        Mitä eri korkeakoulujen eroihin tulee, niin kyllä Suomessakin sitä jonkin verran katsotaan, mistä joku on valmistunut. Ammattikorkeakoulujen tutkintoja ei usein arvosteta yliopistotutkintojen tasalle täälläkään, vaan valmistumispaikalla nähdään merkitystä. Korkeakoulutus ei ole Suomessa kuitenkaan samalla tavoin eriarvoistunut yksittäisten oppilaitosten kesken kuin Japanissa, johtuen osin maamme huomattavasti pienemmästä väestöpohjasta ja väestötiheydestä, mistä taas on seurannut se, että Suomessa yhdellä kaupunkialueella on yleensä vain yksi tai kaksi samaa asiaa samalla kielellä opettavaa yliopistoa. Esimerkiksi jo pelkästään Tokiossa on enemmän yliopistoja kuin koko Suomessa. Siitä seuraa huomattavasti kovempi keskinäinen kilpailu ja varsin huomattavatkin tasoerot yliopistojen kesken samojen alojen sisällä, mikä taas näkyy sitten rekrytointipäätöksiä tehtäessä.

        Jos vaikkapa Tampereellakin olisi vastaavasti monta kymmentä yliopistoa, joilla on isot tasoerot, rekrytoijat alkaisivat täälläkin ehkä kiinnittää huomiota enemmän yliopiston nimiin. Jäljessä lista Tokion korkeakouluista Wikipedian mukaan:
        http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_universities_in_Tokyo

      2. Harri

        Olet rohkea mies, kun uskalsit käydä ydinsaasteen vaivaamassa
        Japanissa. Itse en mene Japaniin enää elinaikanani, vaikka
        maksettaisiin, noiden ydinlaskeutumien ja ravintoketjuun kertymisen
        vuoksi.

        Mutta itse asiaasi: Lineekö kenenkään sosiologin päähän pälkähtänyt,
        miksi Japanin ja Suomen kaltaiset maat ikääntyvät? Yksi syy on
        eliniän nousu. Toinen syy lienee syntyvyyden lasku, mihin lieneet
        hyvät ja perustellut syynsä. Jos syyt ovat hyvät, pitäisi ikääntyminen
        olla yksilöiden ja valtion rationaalinen/järkevä valinta, josta ei
        kannattaisi olla huolissaan…

        Kolmanneksi; miksi ikääntymistä käsitellään kaikkialla pelkkänä
        ongelmana. Ikääntyminenhän on luonnollista. Eikö gerontologien,
        psykologien, yhteiskuntatieteilijöiden, taloustieteilijöiden, poliitikkojen
        ja yritysjohtajien kannattaisi kääntää normaali ja väistämätön
        ikääntyminen organisaatioiden, yritysten ja kansakuntien vahvuudeksi!?

        Eimerkiksi Japanissa hallitus lainaa pääasissa omalta kansalta ja
        sen yrityksiltä. Se on mahdollista, koska japanilaiset ja sen yritykset ovat
        säästeliäitä ja varakkaita. Japani valtio ei ole siten riippuvainen ulkomaisista
        rahoittajista ja ulkomaanmääräisten lainojen valuuttakurssin tai
        korkojen vaihteluista. Sen vuoksi Japanin talous on pienestä kotimaisesta
        kasvusta johtuen hyvin vakaa ja kasvu on saatava vientiteollisuudesta
        ja sen innovatiivisuudesta. Japanin valtion oma talous on siten hyvin
        vakaalla pohjalla ja kasvun suunta on kaikille selvä, eli autojen jne.
        vienti muihin maihin. Jospa myös Suomi pääsisi tähän!

        Keijo Varis, KTT
        opiskelija

      Kommentoi

      Speak out! However, stick to the point and remember good manners. Comments will be reviewed before they get published.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

      Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *