Joulukuun kuudennen merkitys

    Pertti Haapala

    Pertti Haapala

    Jos joutuisin pitämään luennon Suomen itsenäistymisestä – kuten on usein tapahtunut – aloittaisin jakamalla ilmiön kolmeen osaan: mitä tapahtui, mitä luultiin tapahtuvan, ja mikä merkitys asialle annettiin jälkikäteen – toisissa olosuhteissa. Siis:

    Joulukuun kuudentena vuonna 1917 eduskunta julisti Suomen riippumattomaksi valtioksi. Se oli äänestyspäätös, mutta kukaan ei vastustanut valtiollista itsenäisyyttä. Samana päivänä Venäjä ja Saksa tekivät aselevon. Tilanne oli sekava. Venäjällä oli tehty vallankumous ja Suomen puolueet olivat maaliskuusta alkaen tapelleet siitä, kuka tätä provinssia hallitsee. Kun sopua ei löytynyt, alettiin jakaa kansalle aseita ja pyydettiin niitä ulkomailta lisää. Näin saatiin aikaiseksi sisällissota. Siinä rytäkässä maa oltiin valmis myymään kaikkiin suuntiin. Pakkosopu tuli vasta kun ostajia ei enää ollut, ja Suomesta tuli demokraattinen tasavalta kesällä 1919 ja itsenäisyyspäiväksi päätettiin valita 6.12. Siitä tuli palkallinen vapaapäivä vuonna 1929.

    Joulukuussa 1917 suomalaiset halusivat eroon sortovallasta, venäläisestä ja kapitalistisesta, yhtä aikaa. Se oli liian vaikea yhtälö ja luulo meni tiedon edelle. Tai kuten Väinö Linna tiivisti: Jos kuva ei vastaa mallia, pitääkö ampua malli. Yhteinen käsitys kansanvallasta löytyi vasta kun oli huomattu, että 51 prosenttia ei riitä. Todellista valtaa on se, jonka vähemmistökin tunnustaa. Eli: kaikilla pitää olla samat oikeudet ja elämisen mahdollisuudet. Silloin kansalaisetkin ovat itsenäisiä ja valtio on muuta kuin raja.

    Toinen maailmansota ja kylmä sota antoivat Suomen itsenäisyydelle uuden merkityksen. Itsenäisyyttä oli se, että ollaan länsimainen yhteiskunta. Niin oltiinkin, muistan kyllä. Sen varmisti Urho Kekkonen. Hän sanoi myös, että Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden. Sekin on totta. Lenin pisti nimen paperiin – ja vain sillä on merkitystä, historia ei laske ketunhäntiä.

    Kekkosen jälkeen ei ole ollut epäselvyyttä siitä, onko Suomi itsenäinen valtio vai ei. Onhan se, mutta mitä se tarkoittaa? On valtioraja, omat lait ja passi. Näin oli myös silloin, kun olimme osa Ruotsia ja Venäjää. Nyt ihmiset, ajatukset, tavarat ja raha kulkevat rajan yli kuin tyhjää vaan. Mutta niin oli ennenkin. Mitä siis jää käteen joulukuun kuudennesta? Unelma suomalaisesta yhteiskunnasta, mitä kaikkea se tarkoittaakaan. Se ei ole välttämättä parempi kuin joku toinen paikka maailmassa, mutta se on totta. Se väikkyi ihmisten mielissä joulukuun seitsemäntenä 1917, vaikka epäiltiinkin eduskunnan harkintakykyä ja taka-ajatuksia. Joskus käy näin. Hyvällä tuurilla.

    Pertti Haapala
    vararehtori

      Kommentoi

      Speak out! However, stick to the point and remember good manners. Comments will be reviewed before they get published.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

      Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *