Sääty-yhteiskunnan paluu

    Onko eriarvoisuus viime aikoina lisääntynyt suomalaisessa yhteiskunnassa? En tiedä, mutta eri tavoilla mitatut erot ovat kasvaneet, ainakin omaisuuden, tulojen, terveyden ja sosiaalisen menestyksen osalta. Hyvä- tai huono-osaisuus näyttää periytyvän selvemmin kuin kymmenen vuotta sitten. Muutos ei ole ollut vielä suuri, mutta sikäli mielenkiintoinen, että sata vuotta suunta oli päinvastainen. Sosiaaliset erot pienentyivät, koska se oli 1900-luvun yhteiskuntapolitiikan tavoite. Se maksoi, mutta maksajia riitti, kun työvoima kasvoi nopeasti ja tasaamista pidettiin yhteisenä etuna. Nyt tätä tavoitetta epäillään ja kysytään, että olemmeko palaamassa sääty-yhteiskuntaan.

    Millaista siellä olisi – tai oli aikanaan? Koulussa opin, että sääty-yhteiskunta oli demokraattisen yhteiskunnan vastakohta. Kaikilla ei ollut samoja oikeuksia, mahdollisuuksista puhumattakaan. Sääty-yhteiskunnan todellisuus jäi kuitenkin hämäräksi. Nyt tiedän enemmän, mm. sen että talouden säätely erioikeuksin oli varsin järkevää yhteiskuntapolitiikkaa. Se varmisti toimeentulon ja jatkuvuuden. Tampereellakin oli 1800-luvun alussa määrätty työmiehille maksimipalkat, etteivät nämä voisi kiristää porvareita. Ulkomaiset työntekijät saivat verovapauden ja uskonnonvapauden, jotta tulisivat Suomeen.

    Sääty-yhteiskunnan syvin olemus oli kuitenkin ajatus annetusta järjestyksestä ja sen mukaisesta hierarkisesta yhteiskunnasta, joka perustui ihmisten luonnonmukaisiin ominaisuuksiin, siis perimään. Yläluokka (homo superioris ordinis) eli aatelisto eli jalosukuiset olivat muita parempia ihmisiä, koska he olivat ”lähimpänä Luojan tarkoitusta”. Siksi he olivat etuoikeutettuja ja siksi heillä oli erioikeuksia, kuten verovapaus. Laajasti käytetyssä Freseniuksen hartauskirjassa selitettiin mitä tästä seurasi: ”Jos kaikki olisivat rikkaita tai hyvinvoipia, olisi hädin tuskin ketään, joka palkasta tai maksusta haluaisi tehdä raskasta työtä, ja niin jäisivät työt tekemättä. Sen vuoksi Viisas Luoja on pannut useimmat sellaiseen asemaan, että heidän on elätettävä itsensä työtä tekemällä. Ja edelleen on niitäkin ihmisiä oltava, jotka voivat antaa toisille työtä ja maksaa näille siitä palkkaa.

    En uskalla ottaa kantaa Luojan tarkoitukseen, mutta olen taipuvainen uskomaan, että sääty-yhteiskunta on kuitenkin ihmisen keksintö. Miten ja miksi se on keksitty, ja keksitään yhä uudelleen, on hyvä kysymys.

    Pertti Haapala
    vararehtori

      3 vastausta artikkeliin ”Sääty-yhteiskunnan paluu

      1. Itse puhuisin vielä kuitenkin retroluokkayhteiskunnasta. Tosin sen ideologinen legitimointi saattaa jo alkaa saada sääty-yhteiskunnankin piirteitä. Ratkaiseva piirre on nykyään kuitenkin raha eikä syntyperä. Köyhälläkin aatelisella saattoi ennen olla selvästi korkeampi status kuin rikkaalla kauppiaalla. Nykyään ei oikein kunnioitettua köyhän statusta taida olla juuri kenelläkään.

      2. No joo, jotakin tällaista olen ollut näkevinäni 70 ja 80 luvuilla tuntui olevan toisin. Liittäisin tähän kyllä vielä poliittiset virkanimityksetkin. Perustuslaissa taitaa viellä löytyä perusteikis ” taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto” mutta käytäntö on usein toinen myös julkisella puolella. Kyllä asioista päätetään monesti hyväveliverkostoissa; valitettavasti.

      3. Blogin kirjoittajalle lausun kiitokseni. Hän rajaa teemaksi tärkeän aiheen. Moni on pannut merkille, että itse korkea, periaatteessa ajaton ja kriittinen yliopisto on ottanut ylleen ja sisällensä feodaalisia, uuden / vanhan sääty-yhteiskunnan RASKAITA rakenteita. Ulkopuoliset – ja myös ruhtinaallisesti rahastavat välikädet – ovat saaneet valtaa. Tarkoitan etenkin konsultteja. ”Uudistus” seuraa toinen toistaan, eikä menolle loppua näy mobiilissa sääty-yhteiskunnassa. Vaikuttaa siltä, ettei ”uudistuksille” loppua näy. Otettakoon tiedekunnat, laitokset ja oppiaineet seuravana uudistuksena takaisin.

        Juhani Sarsila
        aate- ja oppihistorian dosentti

      Kommentoi

      Speak out! However, stick to the point and remember good manners. Comments will be reviewed before they get published.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

      Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *