Hidasta ja nopeaa elämää

    Tietääkö Matti, mitä ne rautatien hevoset syövät? – En minä häntä. – Ne syövät halkoja. – Elkää toki, pehtori, vanhaa miestä … vai juostessaan halkoja? … en usko kuitenkaan. Ruunuko sen on laittanut? – Ruunu. – Ruunuhan se semmoisia – tottahan sen pitää mennä hyvää kyytiä, kun ruunu panee oriinsa eteen.

    Tällaisia puhuttiin vuonna 1884 Juhani Ahon romaanissa Rautatie, joka kertoi millaisia ihmeitä valtio alamaisilleen tarjoili. Rautainen tie hevosineen vaivasi Mattia koko talven ja parisuhdekin oli koetuksella, kun Liisa ei lainkaan osannut arvostaa Matin uusia tietoja: Liisa seisautti rukkinsa ja katseli pyörän yli Mattia, niinkuin semmoista valehtelijaa, jonka puheissa ei ole alunkaan perää. Kuten tiedetään, Liisakin lopulta innostui uskomattomasta asiasta, kun ruustinnakin oli siitä puhunut. Seuraavana juhannuksena tehtiin ikimuistoinen junamatka: Eivät tienneet oikein Matti ja Liisa, kuinka olivat rautatievaunuun joutuneet. Liisa ei varsinkaan tiennyt. Ja nyt sitä oltiin siinä!… Ja nyt se lähti liikkeelle … koko huone … ovet ja ikkunat ja lattia… Herra jumala, kunhan ei hajoaisi!

    Matka oli ikimuistoinen siinäkin mielessä, että seikkailu oli liiankin vauhdikas. Matti ja Liisa päättivät jatkaa hidasta elämäänsä, jonka hallitsivat: Eivätkä he siitä ikinä sanaakaan puhuneet, eivät keskenään eivätkä muiden ihmisten kanssa.

    Matin ja Liisan junamatka maksoi markan. Se oli tuolloin maatyöläisen päivän palkka. Nyt saman matkan pääsee tuntipalkan hinnalla eli kymmenen kertaa halvemmalla. Tämä on tulos tuottavuuden kasvusta eli tekniikan kehittymisestä ja osaamisesta. Matti ja Liisa ostivat lippunsa ylimieliseltä aseman virkailijalta lompakosta kaivetulla rahalla. Nyt junalipun voi maksaa elektronisella rahalla (iban) kätevästi kotona. Tarvitsee hankkia vain tietokone, siihen ohjelmat, nettiyhteys operaattorilta, sähköposti, verkkopankkitunnukset ja printteri tai älypuhelin. Kun ohjelmat ja asetukset on installoitu ja draiverit loudattu, junalippu on noin 14 klikkauksen ja muutaman numerorivin päässä – jos kaikki toimii juuri sinä iltana ja jos junassa on tilaa.

    Joka tapauksessa junamatka on nykyisessä tietoyhteiskunnassa kaikkien ulottuvilla. Junalipun ostamista edeltävät toimet kestävät alle viikon, jos ei tarvitse olla töissä, ja lipun ostaminen alle puoli tuntia. Kätevää. Sen verran taisi Matin ja Liisan junamatka kestää. Palvelukin on parantunut, kuten ruunu kotisivuillaan kertoo: VR maksaa ylimääräistä hyvitystä verkkokaupasta lipun ostaneille mutta ilman lippua jääneille. Tätäkään ei Matti ymmärtäisi: ostaa lipun mutta ei saa sitä?

    Pertti Haapala
    vararehtori

      Yksi vastaus artikkeliin ”Hidasta ja nopeaa elämää

      1. Se on totta, että VR syö Halkoja. Tein opiskeluaikana suunnitelman VR:lle ravintolavaunuksi ja VR käytti sen maksamatta pennin latia. Jos VR silloin olisi tajunnut kotimaisen suunnittelun merkityksen, ei täällä Pendolinot takkuilisi. Nyt olen eläkeukko, mutta harmittaahan tuollainen aina hautaan asti.

      Kommentoi

      Speak out! However, stick to the point and remember good manners. Comments will be reviewed before they get published.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

      Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *