Koulutusvientiä

    Johtamiskorkeakoulu toteuttaa parhaillaan Vietnamin valtion hallintokorkeakoulun tilaamaa julkisen talouden johtamisen maisteriohjelmaa. Kesäkuun ajan 40 vietnamilaista opiskelijaa suorittaa intensiivistä graduseminaariaan Tampereella. Samaan aikaan ovat käynnistyneet keskustelut toisen vastaavan ohjelman toteuttamiseksi.

    Yliopisto on mukana Itämeri-instituutin hallinnoimassa Nottbeck-ohjelmassa. Kyse on Pietarin Finanssi- ja talousyliopiston, TTY:n ja meidän yhdessä tekemästä koulutuksesta, joka on suunnattu Pietarin alueella toimivien suomalaisyritysten johdolle. Myös tämän hankkeen seuraavaa vaihetta suunnitellaan aktiivisesti.

    HEG (Higher Education Group) sai hiljattain melkein puolen miljoonan euron rahoituksen osallistuakseen Ugandan korkeakoululaitoksen hallinnon kehittämiseen. Kasvatustieteilijät ja HEG suunnittelevat tarjousta kiinalaisten lukioiden rehtorien täydennyskoulutukseen.

    Meillä Pirkanmaalla on keskusteltu vilkkaasti koulutusviennistä. Maakuntaliitto pohtii asiaa, ja Unipoli viimeistelee omaa selvitystään tamperelaisten korkeakoulujen koulutusviennin kehittämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt keväällä koulutusvientiklusterin, Future Learning Finland. Tampereen yliopisto on hankkeessa mukana.

    Yliopistollamme on itse asiassa tarjottavanaan paljon sellaista osaamista, jota voitaisiin viedä kansainvälisille markkinoille. Tutkimuksemme vahvoja aloja ovat yhteiskunnan ja terveyden tutkimus. Näillä aloilla myös tamperelainen koulutusosaaminen on niin korkeatasoista, että sille aivan varmasti löytyy kansainvälistä kysyntää. Vienti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Jotta voisimme harjoittaa koulutusvientiä, edellyttää se, että meillä on sellaisia tuotteita joita markkinoida ja että toiminnalliset prosessit ovat kunnossa.

    Eri yksiköt valmistelevat parhaillaan kansainvälisiä tutkinto-ohjelmiaan. Strategiansa mukaisesti yliopisto tarjoaa kansainvälisiä ohjelmia, joissa koulutetaan kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita, jotka valmistuttuaan saavat koulutustaan vastaavaa työtä. Samalla pyrimme vaikuttamaan Pirkanmaan kehittämiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tässä on tärkeää edistää kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoitumista alueen työmarkkinoille.

    Koulutusvienti on osa yliopistomme kansainväistymistä. Se ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo, vaan kansainvälistyminen on yksi keino kohentaa oman työmme laatua.

    Kesälomaa odotellessa

    Harri Melin
    vararehtori

     

      Yksi vastaus artikkeliin ”Koulutusvientiä

      1. Tervehdys,
        koulutusviennin eli opiskelijoiden ja tutkijoiden ”tuonnin” ja suomalaisten asiantuntijavierailujen kautta kansainvälistytään aidosti. Esimerkiksi CIRCMI-yksikössä on toteutettu yli 5 vuoden ajan systemaattista Kiinan ja Intian projektien maailmaa. Viimeisempänä ChIndiCA-projekti (TEKES). Työ on tuonut mukanaan, paitsi perinteisiä keskinäisiä vierailuja puoleen toiseen, myös pidempiä vaihtoja mm Hongkongin maineikkaaseen HKUSTiin, Intian Delhin johtaviin management-kouluihin IMI ja MDI. Tampereella on vastaavasti käynyt kiinalaisia ja intialaisia professoreja. Parhaillaan on vireillä hankkeet kahden intialaisopiskelijaryhmän vierailusta Tampereen yliopistossa. Noin 40 hengen ryhmä on tulossa syyskuussa Fortune Institute of International Business -koulusta ja keväällä 2012 on suunnitteilla noin 25 executive-tason opiskelijan vieraiulu 3 viikon ajan. Kiinan yliopistoihin on ollut aktiivista vaihtoa puoleen ja toiseen.

        Suomi nähdään edelleen kiinnostavana maana, ei pelkästään Nokian ja muiden teknologiayhtiöiden takia, vaan myös yhteiskunnallisen kehityksen, innovaatiotalouden ja elämisympäristön suhteen. Monet meille selvät ja yksinkertaiset asiat ovat kiinalaisille ja intialaisille ihastelun kohteita, kuten puhdas vesi tai yhteiskunnan palvelujen toimivuus.

        Yksi kanto kaskessa on kuitenkin varsin tiukat oleskelulupasäännökset. Esimerkiksi suomalaiseen laadukkaaseen tri-koulutukseen on vaikea saada esim. intialaisia tai muita EU:n ulkopuolisia, koska maahanmuuttoviranomaiset edellyttävät kuukausikohtaisten ansioiden tai apurahan osoittamista. Ulkomaiset tri-opiskelijat joutuvatkin toistuvasti hakemaan uusia oleskelulupia varsin korkeaan hintaan, jos koko opiskeluperiodin mittaista rahoitusta ei ole pystytty osoittamaan.

        Tämän asian järkiperäisempi hoitaminen voisi avata aivan uusia koulutusviennin ja myös kansainvälisen koulutusyhteistyön muotoja.

        t. Mikko Ruohonen, prof. CIRCMI&SIS

      Kommentoi

      Speak out! However, stick to the point and remember good manners. Comments will be reviewed before they get published.

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

      Roskapostitusten välttämiseksi pyydämme täydentämään: *